Tulin Kainuuseen, tarkoituksena oli viettää yötä mökkisaaressa Kiantajärven rannalla. Lapsi sujahti kätevästi mummulaan ja saunomis-vihtomis-uimisenyrittämis –rituaalien jälkeen piti oikein miettimällä miettiä, missä kohdassa sitä yöpyisi. Laituri olisi hyvä, aurinkotuoli tosi jees. Voittajaksi valikoitui saaren kärki, jossa oli paras spotti katsella auringonlaskua.

Tässä projektissa on tosi hyvä puoli se, että ei ole kiire mihinkään. On aikaa toteuttaa kaikki ideat. Jokaista kuvaa ei tarvitse ottaa yhtenä iltana. – Pitäiskö herätä kuvaamaan auringonnousua? – Tuleehan niitä. – Kokeilisko vielä yhtä kuvakulmaa? – Joutaahan tuon. – Pitää muuten kokeilla sitä ja sitä paikkaa. – Ehtiipä tässä. Vuosi tuntuu pitkältä ajalta, kun sitä miettii siitä kulmasta, paljonko öitä on jäljellä.

”Luonto on ihmisen paras ystävä.”, näin viisaasti virkkoi kainuulainen mummuni. En ole (ainakaan vielä) omakohtaisesti kokenut ajatuksen syvintä ydintä, mutta sanotaanko näin, että tutkin asiaa. Eilen tein itselleni mahtavan pedin: hain sisältä retkipatjojeni päälle patjan, peittoja ja tyynyjä. Nauroin ääneen tyytyväisenä tästä riemastuttavasta ideasta. Söin iltapalan koivun ja haapojen alla, auringon laskiessa siinä ihan vieressä – siltä ainakin tuntui. Radio Suomi soi ja järvi oli tyyni. Istuin iltaa pitkään ja oli törkeän hienoa. Lopulta sain kyllikseni ja sanoin ääneen, että ”Kiitos, olipa mahtavaa.”, vähän niin kuin ystävälle.

Ja ettei menisi liian herkäksi, just sillä hetkellä alkoi tuulla ihan puskista aivan tajuttomasti. Katselin suu järkytyksestä avoinna tätä yllättävää muutosta ja mietin, että ”voi perkele.”. Ehkä luonto ei arvostanut mun lirkutteluyritystä. No eipä ollut siinä tuulessa tarvista sääskiverkolle. Kömmin peittojen alle makuupussiin ja siellä oli sentään pehmeää, lämmintä ja ihanaa. Yöllä, kun yritin siinä tuulessa kääntyä kyljeltäni selälleni, niin iholla tuntui siltä, kuin joku olis kaatanut jäistä vettä päälle isosta hanasta. Erikoinen efekti. Huomenna lähden Hossaan melomaan, katotaanpa mihin tässä vielä päätyy nukkumaan.

027 (2000x1325)117 (2000x1333)218 (2000x1333)227 (2000x1303)164 (2000x1333)151 (2000x1333)253 (2000x1333)

Jaettu