Tuossa kesällä ”naapurin Anna” ilmoitti, että minäpä lähden joku yö sun kanssa ulos. Pitkin mennyttä viikkoa kiertelin, että milloin sitä lähtisi ja mihin. Ei huvittanut olla yksin ja Anna lähti seuraksi lyhyellä varoitusajalla. Menimme helpoimman kaavan mukaan, eli kaupan kautta autolla suoraan Hannuksenlammen laavulle Hailuodossa.

Ilta vietettiin nuotiolla keskustellen. Se on jännä, kun on pimeää ja nuotio valaisee vain keskustelukumppanin kasvot ja kun ei näe mitään muuta, pystyy keskittymään hyvin toisen asiaan. Annan nuotiojutut olivat sen verran syvällistä settiä, ettei niitä olisi halunnut keskeyttää edes lähtemällä pakollisiin puunhakuhommiin. Luonto jäi täysin sivuosaan. Aina välillä sitä muisti, että olemme tosiaan ulkona, silloin päät kääntyivät taivasta kohden ja vastassa oli kirkas tähtitaivas.

Posti oli tuonut juuri sopivasti -40 mukavuusalueen makuupussin, jonka otin testiin nollakeleihin. Oli ihanaa nukkua paksussa talvipussissa. Heräsimme aamulla siihen, kun tikka tikutti laavun seinää. Yö ulkona keskellä kiireistä viikkoa tuli tarpeeseen. Aamulla hommissa oli huomattavasti rentoutuneempi, savulta tuoksuva työmyyrä.
10-1800x114310-2-1800x119915-1800x117311-1800x1176

Jaettu