Matka 50.-60. yön välillä on ollut yllättävän pitkä: kymmeneen yöhön vierähti kaksi kuukautta. Monena iltana olen keksinyt mitä luovempia (teko-)syitä siihen, miksen lähtisi ulos. Luin juuri, ettei tahdonvoima toimi kuin lihas, eli väsähdä sitä mukaa kun rasitus jatkuu. Vaikea uskoa, kun joinain iltoina kaikki ulos lähtemiseen tarvittava tahdonvoima on tuntunut loppuneen kesken. Voi olla, ettei yksin talvella ulkona yöpyminen ole itselleni sopivin tapa nauttia luonnosta. Toisaalta oli mukava lukea Piritta Kantojärven (aivan mainiosta) retkeilyn perusoppaasta/eräruokakirjasta nimeltään Viiden tähden vaellus, kuinka ulos lähteminen on usein vaikeaa muillekin.

”Vaikka rakastan metsässä liikkumista, on lähtökynnys usein käsittämättömän korkea.”, Kantojärvi kuvaa ja tarjoaa lääkkeeksi  etukäteishaaveilua. Haaveilu lisää motivaatiota, suunnittelu lähtemisen todennäköisyyttä. Jos kertoo retkisuunnitelman ääneen jollekin, vaikka muutamaa päivää ennen lähtöä, valmistelee ihania retkieväitä, tutkii karttaa ja muistelee menneitä retkiä, ei tule jäätyä kotiin niin helposti, jos vaikka räntäsade yllättää. Tämän innoittamana lähdin laatimaan listaa siitä, mitä seuraavana vapaana viikonloppuna voisi tehdä. Otin mukaan myös sisätiloissa tehtävät harrasteet. Listasta voi sitten valita, mitä lähtee suunnittelemaan. Aika tosin loppui, ennen kuin pääsin valitsemaan, mitä sitä oikeasti tekisi.

Lista viikonlopun tekemisistä:

Viikonloppuna voi valvoa myöhään ja käydä kuutamokävelyllä, tai herätä aikaisin ja nähdä auringon nousevan. Voi opetella tunnistamaan tähtikuvioita tai hiihtää mehtäsuksilla. Voi hiihtää millä tahansa suksilla, hiihtää ladulla tai metsässä, hiihtää otsalampun valossa tai ilman, hiihtää auringonnousussa, hiihtää auringonlaskussa, hiihtää keskipäivällä, hiihtää iltapäivällä. Samalla voi vetää lasta pulkassa, tai kelkassa, voi vetää lasta ahkiossa ja hiihtää metsään eväsretkelle.

Voi luistella, voi jääluistella, voi käydä jäällä kävelemässä. Voi mennä jäälle nukkumaan tai tehdä tulet. Voi telttailla ulkona, voi telttailla sisällä, voi mennä laavulle yöllä tai päivällä. Voi mennä eväsretkelle nuotiolle tai autiotuvalle. Voi mennä lähimpään kansallispuistoon, voi valita kartasta soita tai järviä ja arpoa, mihin lähtee. Voi kiivetä puuhun. Voi saunoa ja uida lumihangessa tai avannossa.

Voi katsoa hyvää elokuvaa, lukea uusia runoja, ääneen ja joka välissä. Voi kuunnella teini-iän suosikkilevyjä, voi kuunnella tämän hetken suosikkilevyjä. Voi istua alas ja kuunnella levyn alusta loppuun. Voi katsoa lapsen kanssa Nalle Luppakorvan retkeilyjaksoa youtubesta ja kun  lapsi vetää päikkäreitä, voi kuunnella maailmanhistorian vaikuttavimpia puheita.

Voi aloittaa uusia harrastuksia, voi aloittaa uusia haaveita. Voi kirjoittaa runoja, voi sepittää satuja. Voi valita kirjahyllystä sen kirjan, joka pitäisi lukea, mutta jota ei koskaan aloita. Voi maalata lasten tai aikuisten kanssa. Voi maalata naamaan naamarin, laittaa päähän turbaanin ja leikkiä taikuria. Voi opetella jonkin taikatempun, voi kuvata siitä videon. Voi etsiä lapsia ja aikuisia, joille näyttää uudet taikatemput.

Voi rakentaa majan, voi nukkua majassa. Voi opettaa lapselleen historiallisia tanssiliikkeitä. Voi matkia lapsen keksimiä tanssiliikkeitä. Voi laittaa pyyhkeitä olohuoneen lattialle, laittaa aurinkolasit päähän, ja kesämekon päälle ja tehdä ihania picnic-herkkuja ja leikkiä kesäpäivää rannalla. Voi taiteilla kaurapuurosta shakkinappuloita ja leikkiä poliittista vankia, jolla ei ole kuin aikaa. Voi leikkiä vankilasta vapautuvaa. Voi kiivetä uuninpankolle ja nauttia pullakahvit.

Antoisaa viikonloppua kaikille! Seuraavat kuvat ovat muuten Hailuodon Ulkokarvosta, Petsamon laiturin liepeiltä, ihan täysin suunnittelemattomalta aamukävelyltä.

 

Join the discussion 2 Comments

  • Julija sanoo:

    Hieno teksti! Kynnys lähteä/tehdä on joskus uskomattoman korkealla siihen nähden, että tietää kuitenkin pitävänsä lopputuloksesta.

    • Liisa sanoo:

      Hei kiitos palautteesta, ja kiva löytää sun blogi. Mukavan henkilökohtaisia tarinoita. Jään seuraamaan. Hesarissa oli juttua siitä, että jos haluaa tehdä enemmän jotain, vaikka retkeillä, ei kannata päättää, että ”retkeilen enemmän”, vaan on löydettävä harrastusta tukevia rutiineita, jolloin ei tarvitse aina erikseen päättää, että lähdenkö tänään vai en.

Jaettu